Mitä on hybridi Low-Code -ohjelmistokehitys ja miten voit sitä hyödyntää?

Hybridi-kehittämisen idea tietysti on, että Low-Coden edut säilyvät, vaikka kehityksessä ei pystyttäisi puhtaasti Low-Code-ratkaisuja käyttämään, joten kerrataanpa ne edut vielä.
‍

Low-Code-kehittämisen edut

- Nopeus – valmiit alustat mahdollistavat sen, että konkreettisia tuloksia saadaan nopeasti, projektit lyhenevät ja erilaiset kokeilut ja iteraatio nopeutuu.

- Matalammat kustannukset – kun kehitystyö nopeutuu, kustannukset jäävät pienemmiksi. Valmiit alustat vaikuttavat myös jatkokehitykseen ja ylläpitoon, kun toimittaja huolehtii alustojen päivityksistä ja versiokorotuksista.

Mitä laajempia ratkaisuja tehdään, sitä useammin Low-Coden kanssa kuitenkin tulee vastaan rajoituksia, jotka estävät pelkällä Low-Codella tekemisen.
‍

Low-Coden rajoitukset

- Käyttöliittymän rajoitukset

- Autentikaation ja auktorisoinnin rajoitukset

- Lisenssoinnin rajoitukset

- Datan määrärajoitukset

- Palvelut, joihin ei löydy tukea

Kun rajoituksia alkaa tulla vastaan ja pohditaan, miten ne voitaisiin kiertää, päädytään ohjelmistokehitystä helposti kuitenkin tekemään perinteisemmillä menetelmillä, eikä päästäkään nauttimaan Low-Coden eduista. Älä kuitenkaan luovuta vielä! Aika usein nimittäin on mahdollista löytää ratkaisuja, joiden avulla pystytään ainakin osa toteutuksesta tekemään Low-Code -ratkaisuja hyödyntämällä, ja osa toteutetaan perinteisemmillä menetelmillä. Otetaan siis hybridiratkaisu käyttöön. Näin projektin budjetti voidaan kohdistaa niihin osiin, joissa sillä saavutetaan eniten hyötyä.
‍

Hybridi Low-Code -kehitys ratkaisijana

Yllä mainittuja haasteita voi lähteä ratkomaan esimerkiksi seuraavanlaisilla lähestymiskulmilla:

Haaste: Käyttäjäkohtainen lisensointi estää Low-Code -ratkaisun

Ratkaisu: Kun sisäisiä tai ulkoisia käyttäjiä on iso määrä, eikä kaikille haluttaisi hankkia lisenssiä, kannattaa järjestelmästä sisäiset tai tietyt datanhallinnan rajatulle käyttäjäryhmälle tarkoitetut käyttöliittymät tehdä Low-Codella. Toiminnallisesti tällaiset liittymät usein ovat merkittävä osa järjestelmää, mutta käyttäjämäärällisesti vain pieni osa. Laajempien käyttäjäryhmien käyttöliittymiä voidaan taas tehdä perinteisemmillä menetelmillä, ja näin saadaan se hyvin merkittävä osa sovelluksen toteutuksesta tehtyä kuitenkin Low-Codena.  Suurin osa budjetista jää näin niiden suurien käyttäjämäärien käytettävyyden parantamiseen ja ylipäänsä käyttöliittymän muodostamiseen.

Haaste: Datan määrä estää Low-Code -ratkaisun

Ratkaisu: Low-Code-ratkaisuissa voi olla omia datan varastoja, joissa on tietyt rajatut käyttäjämäärät tai datamäärät. Aika usein Low-Code -ratkaisujen kanssa on kuitenkin mahdollista käyttää erillisiä tietovarastoja. Eli käytetään järjestelmässä erilaisia konnektoreja siihen, että erilaiset näkymät kytketään tietovarastoihin päin. Tällöin tietoa pystytään hakemaan Low-Coden puolella, sekä tekemään erilaisia muokkauksia ja listausnäkymiä todella tehokkaasti. Datamäärä ei kuitenkaan aiheuta tässä vastaavia rajoituksia, koska se tulee sieltä ulkoisesta datavarastosta eikä sitä täten lasketa Low-Code-alustan määrärajoituksiin.
‍

Haluatko tietää lisää?

Olemme pitäneet asiasta tänä keväänä asiakkaamme kanssa myös webinaarin, joten jos haluat kuulla lisää esimerkkejä lähestymiskulmista, lataa webinaarin tallenne itsellesi täältä.

Kaipaatko ajastustenvaihtoa erilaisista ohjelmistokehitysvaihtoehdoista? Otathan yhteyttä, niin jutellaan lisää!