Artikkelit ja webinaarit

Vai oliko sittenkin osuva työkulttuuri? Palataan hetkeksi niiden perusasioiden äärelle, jotka loppujen lopuksi ratkaisevat projektin kuin projektin onnistumisen.

Digialan pienyritykset yhdistivät voimansa ja pääsivät mukaan Ylen yhteiskunnallisesti merkittävään puitejärjestelyyn

Oletko innostunut Low-Code-ratkaisujen tuomista eduista ohjelmistokehityksessä – kehityksen nopeudesta ja matalammista kustannuksista, mutta sitten törmännytkin sen rajoitteisiin? Et varmasti ole ainut. Hybridi Low-Code -kehittämisellä eli yhdistämällä perinteisen ohjelmistokehityksen ja Low-Code -kehityksen parhaat puolet voit kuitenkin selättää kohtaamasi haasteet.

Onnistumisista on kiva kertoa tarinoita eteenpäin, kuka niistä ei pitäisi. Mutta entä, kun asiat eivät menekään niin kuin Pohjanmaalla kuvatussa vapaa-ajan ohjelmassa? Aika paljon vaikeammalta tuntuu jakaa eteenpäin, kun tuuletin viskoo ympärilleen lähinnä sitä itseään. Sanotaan kuitenkin, että kaikesta oppii. Siihen tulokseen mekin olemme tulleet, ja tässä blogitekstissä päätimmekin jakaa muutaman kohtaamamme haastavan tilanteen sekä niihin liittyvät opit.

Viimeistään edellinen vuosi toi tekoälyn, sen mahdollisuudet ja hyödyntämisen keskustelujen keskipisteeseen alalla kuin alalla. Hyödyntämisen lisäksi keskustelu tekoälyyn liittyvien haasteiden, rajoitusten ja muiden huomioon otettavien asioiden ympärillä käy edelleen kuumana. Fluentialla tekoälyyn liittyviä käytäntöjä tarkastellaan ja ohjeistusta kehitetään koko ajan. Mitä tekoäly sitten tarkoittaa ohjelmistokehityksen piirissä – onko siitä oikeasti hyötyä ja jos on, niin millaisissa asioissa? Aiheuttavatko AI:n piirissä todetut ”hallusinaatiot” työn tulokselle kuitenkin haittaa? Päätimme jututtaa näistä kokeneita ohjelmistokehittäjiämme Henriä ja Ristoa, jotka käyttävät tekoälyä työssään päivittäin.