AI Flow Talks -podcast-sarjamme kertoo tositarinoita AI-maailmasta, jotta tekoälytransformaatio olisi organisaatioille helpompaa. Tässä jaksossa tarkastelemme tekoälymurrosta liiketoiminnan ja IT-palvelujen näkökulmasta. Keskustelussa Fluentian toimitusjohtaja Sami Vaskuri ja Siili Solutionsin toimitusjohtaja Tomi Pienimäki analysoivat, miten AI-transformaatio vaikuttaa IT-palveluihin sekä millaisia nykyisiä ja tulevia vaikutuksia sillä on yritysten liiketoimintaan.
Jaksossa pohditaan, miksi tekoälymurros on suurempi muutos kuin yksikään aikaisempi teknologiamurros. Aiemmat murrokset, kuten internet, mobiili ja pilvi, muuttivat pääasiassa sitä, missä ja miten työtä tehdään. Tekoäly tuo mukanaan kokonaisvaltaisemman muutoksen, jonka myötä monet prosessit luodaan uudestaan.
Tekoälyn vaikutus ulottuu laajasti kaikkiin toimialoihin. Erityisen merkittäväksi nousee sen kyky mahdollistaa uuden luominen, ei pelkästään tiedon hyödyntäminen.
Vaikka tekoäly madaltaa merkittävästi kynnystä rakentaa sovelluksia ja testata ideoita, se ei tarkoita, että kaikki alkaisivat rakentaa omia järjestelmiään. Laadukkaiden, skaalautuvien ja turvallisten ratkaisujen kehittäminen vaatii edelleen osaamista, rakenteita ja hallintaa.
Pienimäki arvioikin, että tekoäly vaikuttaa ennen kaikkea siihen, miten nykyisiä palveluita tuotetaan uudella tavalla, enemmän kuin siihen, että syntyisi täysin uutta liiketoimintaa. Enää yritysten prosessien ei tarvitse taipua valmisratkaisuihin, vaan tekoälyn myötä on kustannustehokasta luoda yrityksen toimintoihin sopivat järjestelmät.
Tekoäly haastaa myös perinteisen IT-konsultointiliiketoiminnan. Tekoäly nopeuttaa koodaamista merkittävästi, ja työn painopiste siirtyy määrittelyyn, kontekstin ymmärtämiseen ja laadunvarmistukseen. Kehittäjien rooli muuttuukin yhä enemmän eräänlaiseksi orkestroijaksi, joka ohjaa ja valvoo tekoälyagenttien toimintaa. Tämä korostaa liiketoimintaymmärryksen ja kokonaisuuksien hallinnan merkitystä teknisen tekemisen rinnalla ja sijaan. Organisaatiot tarvitsevat kumppaneita, jotka ymmärtävät tekoälyn mahdollisuudet laajasti eri toimialoilla ja pystyvät auttamaan niiden hyödyntämisessä käytännössä.
Tuntiperusteinen laskutus ei enää istu maailmaan, jossa työ nopeutuu merkittävästi. Tilalle voi nousta uusia malleja, kuten kuukausiveloitteisuus ja kulutuspohjainen hinnoittelu.
Suomalaiset yritykset ovat monin paikoin jääneet odottavalle kannalle, vaikka nyt pitäisi pysyä murroksessa mukana ja lähteä reippaasti mukaan. AI-transformaatio etenee niin kovaa vauhtia, että jos nyt jää vain odottelemaan, sen mukana eteneviä on mahdoton enää saada kiinni. Pitäisi kokeilla aktiivisesti ja rakentaa uusia toimintamalleja.
Pienimäki myös korostaa, että yksittäiset kokeilut eivät riitä ja ovat helposti tehottomia. Näiden sijaan kannattaisi aloittaa puhtaalta pöydältä ja vanhojen prosessien muuttamisen sijaan rakentaa niiden rinnalle uudet, jotka ovat aidosti AI-natiiveja. Näin nähdään, mistä todelliset hyödyt syntyvät. Jos kokeilu sujuu hyvin, saadaan uusi prosessi suoraan käyttöön.
Tekoälyyn liittyy väistämättä hypeä, mutta tekoäly ei ole menossa mihinkään. Lyhyellä aikavälillä vaikutuksia saatetaan yliarvioida, mutta pitkällä aikavälillä ne ovat todennäköisesti vielä nykyarvioita suurempia.
Tekoälymurroksessa on tärkeää pitää mielessä, että kyse ei ole pelkästään teknologiasta, eikä sen myötä saatavat hyödyt liiketoiminnassa ole siitä kiinni vaan organisaatioiden kyvystä muuttua ja pysyä muutoksen tahdissa mukana.
Jakso saatavilla myös Spotifyssa
