- Näin äkkiseltään voisi sanoa, että vähän kaikkeen. Koodin tarkistamiseen, sen testaamiseen, skriptien kirjoittamiseen, monimutkaisten pilvipalvelujärjestelmien kehittämiseen, koodin dokumentointiin.
- Tekoälyn kanssa on hyvä pallotella ajatuksia ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja – näyttääkö tietynlainen funktio hyvältä, miten määrättyä ongelmaa kannattaa lähestyä, mitä ratkaisuvaihtoehtoja löytyisi käsillä olevaan tilanteeseen.
- Tekoälyn rooli tässä mielessä korostuu erityisesti etätöissä tai jos ympärillä ei teknistä tiimiä ole. Tekoäly on aina valmis ajatusten vaihtoon ja toimii siinä kyllä ihan kokeneen devaajan tasoisesti. Tekoäly on varsin toimiva virtuaalinen kumiankka, joka vastaa takaisin.
- Tekoäly toimii mainiosti myös uuden opettelussa. Tekoäly voi kertoa esimerkiksi uudesta ohjelmointikielestä tai frameworkistä. Esittämällä jatkokysymyksiä asia aukeaa huomattavasti nopeammin kuin jos sitä pitäisi lähteä muuten itse penkomaan. Dokumentaation selaaminen on selvästi vähentynyt.
- Koodaamisen ytimessä on, että aina täytyy testata ja verifioida, kyllä se myös tässä korostuu.
- Ennen tekoälyä käytettiin paljon keskustelufoorumeita, ja kyllä sieltä saattaa saada myös todella haitallisia vastauksia. Kuten sanottua, sopivan mallikoodin etsiminen, sen editoiminen omaan käyttöön ja verifioiminen ovat keskeinen osa tätä työtä, ei tekoäly sitä muuta tai poista.
- Kyllä siinä aluksi jonkinlainen kynnys oli, tuntui ettei siitä saanut irti sitä, mitä haki. Sitäkin pitää ehdottomasti opetella käyttämään. Muutaman viikon tai kuukauden se ottaa, mutta kun sen käytön ja hyödyt sisäisti, kyllä se oli mullistavaa.
- Tekoälyn kanssa pitää saada aivot pois hakukonemaailmasta. Tekoäly on enemmän keskustelukaveri, jolle pitää osata esittää kysymykset oikealla tavalla. Mitä enemmän sitä käyttää, sitä enemmän löytyy käyttömahdollisuuksia. Sen kanssa pitää myös muistaa, ettei se tiedä kaikkea tilanteesta, ongelmasta tai kontekstista, vaan juuri sen verran kuin sille kertoo. Mitä tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin sille asiaa selvittää ja kuvailee, sitä enemmän siitä saa irti. Tekoäly antaa, mitä siltä pyytää, ei suoraan ratkaise ongelmaa.
- Voisi sanoa, että nyt ollaan vasta tekoälyn kivikaudella, mutta nopeasti siitä tulee ihmisille uusi natiivikäyttöliittymä. Tätä voisi verrata vaikka älypuhelinten kehitykseen.
- Tulevaisuudessa tekoäly integroituu enemmän ja enemmän työympäristöön, kytkeytyy organisaation vaatimusten hallintaan, arkkitehtuuriin, koodipohjaan ja niin edelleen. Näin siitä saadaan enemmän irti.
- Anonymiteetin pitää olla myös koko ajan mielessä, luottamuksellista tietoa sille ei saa koskaan antaa. Ajan kanssa tämä tulee toivottavasti kuitenkin muuttumaan niin, että mallit kehittyvät nimenomaan projekti- ja organisaatiokohtaisesti, ja niistä voi tulla jopa osa yrityksen IPR:ää. Ne, joilla on pisimmälle koulutettu tekoäly tulevat parantamaan tuottavuutta eniten.
- Kyllä se ehdottomasti tekemistä nopeuttaa. Esimerkiksi sellaiset asiat, mitkä pitäisi tehdä käsin, kuten jonkin tiedon lisääminen käyttöjärjestelmään, saa nyt hoidettua tekoälyn kautta nopeasti. Ennen aikaa meni helposti tunteja automatisaation kehittämiseen.
- Tekoälyä voi ajatella jatkuvasti tavoitettavissa olevana keskustelukumppanina ja kollegana. Sen kanssa ongelmia ja ratkaisumalleja voi iteroida nopeasti ja saada asia näin avautumaan itselle.
- Tuottavuudessa se ilman muuta näkyy. Selvästi vähemmän aikaa menee ihan tavalliseen koodin kirjoittamiseen, ja aikaa ja energiaa vapautuu monimutkaisempien ongelmien pohtimiseen ja ratkaisemiseen. Turha aivoenergian käyttö on hävinnyt. Tämä parantaa myös laatua kaikilta osin.
- Tekoäly mahdollistaa myös laajemman ideoinnin ongelmanratkaisussa, koska sen kanssa voi käydä useita eri vaihtoehtoja läpi suhteellisen syvällisesti suhteellisen pienellä panostuksella.
